Reflektointia

Tunnen tarvetta jäsentää, käsitellä, ajatella ja koota ajatuksia. Siispä kirjoittamaan.

Kiinnostava vaihe. Reilu kuukausi töitä jäljellä ja sitten raskausvapaalle. Kummallinen välitila – toinen jalka visusti väikkärissä, toinen lähestyvässä synnytyksessä ja uudessa perheenjäsenessä. No, rehellisyyden nimissä on sanottava, että jälkimmäinen painaa vaakakupissa tällä hetkellä enemmän. Ehkä se on luontevaa ja luonnollista. Olen opetellut sanomaan ei ja välttämään kaikkea ylimääräistä, koska haluan suunnata vähäiset keskittymiskyvyn rippeet jäljellä oleviin työjuttuihin. Isoimpana Zestimate-artikkelin case study description, jonka koitan lähettää NordicCHI:hin. Se voi merkkimäärältään olla 3000-10000, joten riittää pienempikin panostus. AI & kirjanpito -artikkeli on tällä hetkellä arviossa ECSCW:ssa, ja jos arviot ehtivät tulla ennen raskausvapaata, yritän editoida myös sen. Riippuen editorien päätöksestä. Major revision saanee jäädä odottamaan parempia aikoja. Tällä hetkellä junassa matkalla Tampereelle AIdience tutkimusryhmän työpajaan tekoälystä, median kulutuksesta ja journalismista. Taitaa olla viimeinen Tampereen työreissu hetkeen! Perjantaina on vielä jatko-opintosemmassa väikkärin statuksen esittely. Muita presentaatioita ei olekaan sitten enää tiedossa. Ja hyvä niin! Alkuvuosi onkin ollut vilkas sen suhteen. Havaijin HICSS-57 konferenssi heti tammikuun alussa, sen jälkeen Porin yliopistokeskuksen Tiedetempaus ja visiitti Hidden Trailille tutkimusta esittelemään. Tykkään puhua tutkimuksestani (kukapa ei), ja visiitti Hidden Trailille oli erityisen antoisa, mutta oman aikansa ottavat kyllä nuo presentaatiot ja niiden treenaaminen.

HICSS-57 konferenssi oli mun ensimmäinen kansainvälinen konferenssivisiitti ja julkaisun saaminen edellytti visiittiä paikan päälle, joten Honoluluun oli lähdettävä. Olihan se kokemus, kaikkineen. Kumppani pääsi mukaan ja vietettiin konferenssin jälkeen viikko babymoonia Kauailla. Itse konferenssi oli valtava – monta päällekkäistä trackia, osallistujia n. 1300-1400. Koitin löytää trackeista ja tutkimuksista mieleiseni, mutta valitettavasti anti jäi vähän ohueksi. Painotus oli pääsääntöisesti vahvasti tekninen, määrällinen ja kokeellinen, enkä kokenut yhteisöä omakseni. Paljon keskustelua ja tutkimusta generatiivisesta tekoälystä. AI and the future of work -trackissa, jossa tutkimustani esittelin, oli muutama tutkija samankaltaisella asetelmalla ja otteella: laadullisesti, organisatorisesti ja sosioteknisesti tarkastellen tekoälyn mukanaan tuomia työelämän muutoksia. Opettavainen kokemus kuitenkin. Toinen ohjaajistani sanoi, että HICSS on kovatasoinen konferenssi, jonne pääsy on saavutus. Lisäksi kuulin, että ilmeisesti juuri tuohon trackiin oli paljon hakijoita. Eli kaipa siellä sitten ihan syystä olin, vaikka vähän ehdin itseäni ja tutkimustani epäilläkin! Esittelin siellä siis ensimmäistä tapaustutkimustani tekoälyn käytöstä rekrytoinnissa, keskittyen rekrytoijien odotuksiin ja kokemuksiin sekä ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Julkaistu konferenssiartikkeli löytyy täältä. Sain myös kirjan luvun valmiiksi tammikuun aikana! Luvussa käsittelemme valtaa ja tekoälyä, ja se ilmestyy SAGE:n kokoelmateoksessa luultavasti vielä tämän vuoden aikana. Luku tulee myös osaksi väitöskirjaani. Hurraa!

Vanhempainvapaan jälkeen alan työstämään Zestimatesta varsinaista tutkimusartikkelia ja kirjoittamaan väikkärin yhteenvetoa. Lisäksi odotettavissa on opetusassarin hommia. Kummallista ajatella töihin paluuta tässä vaiheessa – millaista se sitten on – mutta oon tyytyväinen, kun on suht selkeät koordinaatit. Hapuilua varmasti alkuun, ja omanlaistaan uuden opettelua. Eiköhän se tutkijaminä silti sieltä sittenkin löydy, jostain vaippavuoren alta.